Tässä välissä ehdin aiemmin tehdä matkalle ruskean nauhan kaveriksi mustan ja siispä tein suoraan kaksi pantaakin, jotta on molemmille nauhoille omat ja luonnollisesti päälle se kuuluisa rikkoutusmivara, en ajatellut ottaa nauhatarvikkeita reissuun mukaan ;) Niinpä lopputulos näyttää tältä (malli on aivan päästä vetäisty): 

Keskimmäinen pantahan on siis ruskea ja kiertävät mustia :P Kesä olis parempaa aikaa kuvailuun (päivitän järkevän kuvan jahka päivänvalo suvaitsee näyttäytyä harmauden keskeltä joku päivä) ;) 

Noh, panikoidessani pantatietoa kaveri ehti eilen ehdotella että Findogsilta saa tosi kauniita pantoja (jos vaan ehtivät lähettää), johon minä kommentoin suoraan, että epäilen ettei pannan ulkonäöllä oo tän rodun kanssa kovinkaan suurta väliä, koska: 

Juu ei tarvitse pannan ulkonäöstä huolehtia ;) 

Ps. Kun tilanne näyttää edelleen tältä, olen hakenut lokakuussa kennelnimeä ja kunhan se prosessi ja seuraavat juoksut koittavat (about 6/2020), on tarkoin valittu uros valmiina palvelukseen! Samalla avaan kenneliin kotisivut, joten jos muuten kiinnostaa seurailla kleinielämää, tervetuloa sinne(kin) vierailemaan! Täällä jatkan näiden erilaisten viritelmien esittelyä. 

Seuraava nauha on itse asiassa minulta jo tilattu. Vihreää pukkaa ja jälleen uudella tavalla (toiveena), joten siitä seuraavalla kerralla lisää :)

Muutenkin neidin suunta kohti hyvää äiteyttä on vauhdikaana etenemässä. Hyvän rakenteen lisäksi se on nimittäin oikein kivaluonteinen ja nyt kun kesällä kaikki teininä saatava on näyttelyistä hankittu, syksy onkin mennyt kasvattajasitoumuksen, kasvattajan peruskurssin, kennelnimipohdinnan (huh!) ja uroksen valinnan parissa. Laajat terveystarkitkin antavat vihreää valoa jalostukselle <3 Uroksen kanssa käytiin jo haistelutreffeillä ja näyttäisivät olevan oikein hyvä pari, kun vielä sattui Suomesta löytymään sukusiitosnolla perimään (se ei näin pienellä rodulla ole aina ihan yksiselitteisen helppoa, ellei käy ulkomailta hakemassa lottokuponkiastutusta).

Mutta onneksi näitä toiveitakin ehdin toteutella sopivissa väleissä! Tässä tilauksessa tilaaja katseli sivuiltani ensin hihnavärit ja sen jälkeen viestiteltiin helmistä (kun olin saanut väriskaalatoiveet). Mustassa nauhassa siniset, kristallit ja kirkkaat ja tummanruskeassa nauhassa shampanja ja kirkkaat. Sanoisin, että itsekin olen ilahtunut näkymistä! Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että ihmisen mielikuvitus on vain tiettyyn rajaan asti omaa ja sen jälkeen sitä pitää laajentaa. Toinen keksii väriyhdistelmät ja minähän sommittelen sekä piperrän ihan innoissani!

Enää jännittää tuo Suomen posti, joka on ollut alkuviikon lakossa ja toivon että pieni pakettini menee perille (no, ihan ensiksi että menee ylipäätään perille!) kohtuullisessa ajassa :)

Kumihimotreeni oli varsin nopeasti ohi ja nauha mitassaan, mutta mitä sen jälkeen? Kolmen kuukauden epäaktiivinen pohdinta sai vihdoin tänään vastauksen, jes! Kaksvärisen nauhan ”runkoon” en halunnut helmiä, mutta kuitenkin toivoisin, että jokin twist erottaa minun versioni kaupan tuotoksista.

Toisaalta halusin myös silkkinauhat näkyviin, ne tietyllä tavalla tylsistyivät tiukassa kierteessä. Siispä lopputuloksena härpäkkeitä :P En tiedä pääseekö tämä koskaan kehään, mutta hauskaa on ollut! Eipä sillä, pieni Famini aloitti Junnuluokassa Joensuu NORDissa eri, sa, vara-sert, vara-nord -yhdistelmällä (pn2), joten hyvällä tuurilla nauhoille on jatkossakin tarvetta ;)

Iloista näyttelykesää kaikille!

(ja ai niin, Fami oli Messarin pentunäyttelyssä kp, vsp <3)

Idea osoittautui erittäin toimivaksi (joskin äärimmäisen hidasta tehdä ja vaatii paljon nauhaa. Pyöreällä nauhalla tulee tuplasti nopeammin valmista!) :) Kunhan tässä arvon, miten muuten koristelen/koristelenko nauhaa, saattaisin saada aikaiseksi myös kuvan täysin valmiista nauhasta. Voi myös olla, että kesää kohti teen vaikka mansikkakuvioisen nauhan, ihan vaan koska voin. Mahtava harrastus!

Alun perin olin sitä mieltä, että teen prinsessalleni uudet nauhat, mutta suklaanruskeaan turkkiin sopikin Velhon nauhapohja paremmin kuin Velholle itselleen ;) Siispä pennulle siistin lasihelmet pois ja kevensin tuntuman muutamiin muovistrasseihin (kuva ei anna oikeutta, kimaltavat oikein uskottavasti!). Korjasin samalla lenkin kiinnityksen makrameeksi, kun olen todennut sen pitävän hyvin kiinni niin pääsee kokonaan hapsuista eroon!

Näin puolen vuoden iän koittaessa hirviökausi koittaa, mutta on Fami muuten niin suloinen pentu kuin ikinä! Mätsärissä käyttiin nappaamassa 38 pennun joukosta Pun. 3! Omistaja on ylpeydestä kaikenvärinen <3 Tekniikan ihmelapsena kuva ei suostu kääntymään, mutta pointti tullee selväksi ;)

Tässä vielä toinen kuva meidän rakkaasta parivaljakosta (kuva suostui oikeinpäin...) viikkoa aiemmin olleesta mätsäristä, joista molemamt toivat punaiset parisijoitukset kotiin tuliaisiksi!

Tämä nauhaihanuus on tehty jo syksyn aikana, mutta julkaisuteknisistä syistä en uskaltanut laittaa sitä näkymään ennen kuin lahjansaaja sai omansa :) Koiramaailmasta löytyy eräs pikkuneiti, joka rakastaa kaikkia yli kaiken (sekä sukulaisensa, jotka ovat myös varsin mukavaa väkeä) ja punoin heille "söpöysnauhan" joululahjaksi <3 Nyt on pikkuneidille blingiä, ruusuja ja vaaleanpunaisuutta tarjolla! Ällösöpö? Niin pitääkin!

Tässä myös testailin "kaulapannattomuuden tekniikkaa", joka alkaa hioutua hyvin käsissäni toimivaksi kokonaisuudeksi. Riippuu paljon mausta, tykkääkö käyttää ketjupantaa ja lukollista nauhaa vai kokonauhaa. Itse pidän edelleen ketjupannasta enemmän (jos pitää esiintyä jossain), mutta kuntoutuksessa tuo kokonauha on ollut ihan voittajan valinta ja voisin kuvitella että tietynlaisesti esitettäville koirille se myös toimii paremmin, vaikka saahan tässä kokonauhassakin päättää kiristääkö nauhan ylös- vai sivulle. 

No, ei vaan joka kerta jaksaa nipoa pantaa kiinni, kun ristikon ylitys vaatii hallitun ylittämisen, joten lähdinpä kesällä opittujen oppimen mukaan punomaan "kuntoutusnauhan", joka on helppo laittaa ja poistaa ja jonka avulla on helppo hallita koiran liikkeitä. Tuumasta toimeen ja alla tulos: 

Nauha ei saa olla yhtään löysä ja mielellään ylöspäin suuntautunut, koska vauhdinhallinta on se ykkösjuttu ja nauha on hyvä tuki jos herkkukäsi ei saa hillittyä eteenpäin menevää vauhtia! Lisäksi kun mittasin kohtuullisen tarkasti kaulalenkin, se menee päähän kevyesti, mutta siihen ei tarvitse rakentaa "kiristysmekanismeja", koska näissä harjoituksissa ei tule vetämistä tai rimpuilemista vastaan, vaan lähillä ohjaamista tarpeen vaatiessa. Jotain hyötyä tuntien ja tuntien näyttelykävely- ja tokotreeneistä!

Loppuun vielä kuva, mitä muuta meillä tehdään kuntoutuksen nimissä. Kyllä, hankimme kerrostaloasuntoon ulkokoristealtaan vesikuntoutusta varten, mutta toimii muuten aivan loistavasti! 

Ja mitä olisi elämä ilman uuden opettelua? Valkoisessa nauhassa ei ole lainkaan lukkoa tai erillistä pantaa, vaan rakennettiin lennosta koko nauha yhteen pötköön. Nauhassa on sekaisin makrameeta, nelinauhaista lettiä sekä neljän nauhan punosta. Krediitit annettakoon myös tekijälle, alakouluikäisen tuotos ja on todella kehäkelpoinen laadultaan!

Tästähän sit itse innostuin ja esittelen lähitulevaisuudessa, mitä kotona seuraavaksi lähdin rakentamaan nauhataivaaseemme! Velho valitettavasti ei kehiin alapurentaisena enää lähde (ellei mystisesti kasvata yläleukaa massiivisesti lähiaikoina), mutta eräs jalkojen kuntoutusprojekti kaipasi nauhanrakentelijan huomiota, jotta saatiin tietynlainen nauha aikaiseksi kuntoutuksen tueksi. Mikään oppi ei mene hukkaan!

Jatkoimme vielä syksyn pimetessä nuoren oppilaani kanssa toisenlaisella nauhamallilla, josta myös tuli varsin kiva! Kuva tästäkin yllä. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten erilaisia materiaaleja kannattaa hyödyntää oikeanlaisen sävyn saavuttamiseksi. Tässä kulkee satiininauha ja Anchorin kimallevirkkauslanka sekaisin, ja lopputulos on oikein oiva kyseiselle koiralle, kenelle tämä on tarkoitettu!

No sit. Tulostahan sitä blogissa esitellään niin sittenpä olisi kuva valmiista nauhasta:

Karkkihuomiona sanottakoon, että olen tehnyt jo aiemmin nuo "karkit" fimo-massasta. En ollut ihan vielä valmis luopumaan niistä, joten punoin uuden nauhan joka kestää karkkitaakkaansa päivästä toiseen hioutumatta rikki (ainakaan ihan heti). 

Tassuhelmet jäivät vielä omaan onnelliseen rasiaansa odottamaan käyttöä. 

Olisiko näistä helmi- ja nauhakomboista täydellinen juuri Sinulle tai lemmikillesi? Saa ottaa yhteyttä ja pohditaan eteenpäin :)